Jarrupalojen & levyjen sisäänajo

Tavoite on sisäänajossa on saada palat kisalämpötilaan, mutta kuitenkin niin että se tehdään vähitellen. Jos lämmitys tehdään liian nopeasti, palan pinta lasittuu. Sisäänajo tulee tehdään kevyellä jarrupainella, noin 50 % käytetystä kisajarrupaineesta. Sisäänajon jälkeen palojen tulisi saada jäähtyä, mutta jos se ei ole mahdollista voidaan sisäänajo suorittaa esim. kisan lämmittelykierroksella. Tämä lyhentää hieman palan ikää, mutta hyvä suorituskyky voidaan näin myös saavuttaa.

Palat lämmitetään sisäänajossa noin 500 °C lämpötilaan. On siis normaalia, että palat savuttavat sisäänajon aikana ja pinnoitteet palavat pois. Sisäänajo voi vaatiia jäähdytyskanavien sulkemisen (muista avata ennen kisaa!). Kisapalat ovat yleensä valmistettu niin että lämmitys 500 °C lämpötilaan on jo tehty, mutta myös nämä palat tulisi ajaa sisään, jotta kitkapari muodostuu hyvin ja saavutetaan kisalämpötila.

Sisäänajo

Suorita ainakin viisitoista noin 50 % paineen jarrutusta, esim. 80 km/h >> 40 km/h ja lopuksi muutama 100 % ns. kisajarrutus. Jarrutusten tulisi kestää noin 2-4 sekuntia, nopeusalue riippuu ajoneuvosta. Tämän jälkeen palojen tulisi antaa jäähtyä alle 100 °C asteeseen. Palan pinna tulisi olla tasaisesti kulunut, ottanut kiinni levyyn tasaisesti ja pinnan tulisi olla matta. Huom. myös käytetyt palat tulisi ennen kisakäyttöä lämmittää.

Kisalämmitys

Oli kyseessä uudet tai käytetyt palat, tulisi levyt ajaa lämpimiksi ennen kisa/aika-ajo/harjoitusta. Levyn tulisi lämmetä noin 350-400 °C asteen lämpötilaan.

Sisäänajon jälkeen jarrupolkimen pitäisi tuntua kovalta.

Miten tietää paineen ja lämmön?

Jarrupaineen tietää mittaamalla sen ja kun tiedon lisää tiedonkeruun näytölle on sisäänajo helpompaa. Jos ei ole jarrupaineanturia, niin voi sisäänajoa opetella kiihtyvyysanturin avulla, lähtökohtana voi käyttää 0,5 G:n hidastuvuutta jarrutuksille.

Lämpötilan mittamiseen voi käyttää levyn infrapuna-anturia (IR). IR-anturin kanssa kannattaa huomioida, että rengaslämpöjen mittaamiseen suunnitellut anturit ovat säädetty emissiivisyyskertoimelle, joka mittaa mattamustaa renkaan pintaa ja näin lämpötilamittaus ei toimi oikein jarrulevyn pinnasta. Jarrulevyjen pintalämpötilan mittamiseen löytyy omia IR-antureita, oikealla emissiivisyyskertoimella (Izze-Racing). Toinen tapa on muuttaa anturille ohjelmoitu emissiivisyyskerroin.

Vaihtoehto IR-antureille on käyttää jarrulevyn lämpötilan mittaamiseen suunniteltua termoparimittakärkeä, kun ajoneuvo tulee vauhdilla, ilman jäähdyttelyä, varikkosuoralle. Hyvä lämmitys ja sen mittaus vaatii hieman harjoittelua.

Vinkki: Jarruttelu varikolla ajamalla "telttojen" välissä kävelyvauhtia, ei sisäänaja jarruja kunnolla :)